Yhteydenotto ja ryhmän esittely

Yläneen Pelimannien historiikki, Veikko Lahtinen muistelee

• ---

  Tapio Haavisto

  11.5.2015 klo 08:53
  Ylläpitäjä on muokannut tätä viestiä.

  Pelimannit viettivät 40-vuotisjuhlaa kesällä 2012 ja sen yhteydessä julkaistu Veikon kirjoittama historiikki on luettavissa alla sekä myös kotiseutuyhdistyksen www-sivuilta: http://www.museoylane.fi/58

• ---

  Veikko Lahtinen

  11.5.2015 klo 10:47
  Yläneen pelimannien synty
  
  Olin muuttanut Yläneelle perheeni kanssa v. 1970. Nuoruudessani olin harrastanut haitarinsoittoa, mutta opiskeluaikana Jyväskylässä soittotaito lähes unohtui. Musiikki kuitenkin kiinnosti. Ei voinut olla huomaamatta kansanmusiikin uutta tulemista 1960-luvun lopussa. Radiosta alkoi kuulla Konsta Jylhän ja Kaustisen Purpuripelimannien soittoa, ja jopa televisiossa heitä saattoi nähdä ja kuulla. Kaunis kaustislainen soitto teki vaikutuksen. Niinpä kesällä 1971 päätin lähteä vaimon kanssa Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleille. Työpaikalla Yläneen kunnallisessa keskikoulussa työtoverini Sirkka-Liisa Salmi oli myös sanonut menevänsä sinne, toimihan hän kansakoulun-opettajan toimen ohella keskikoulun musiikinopettajana.
  
  Kaustisen festivaalin jälkeen innostus oli korkealla varmaan molemmissa perheissä. Syksyllä koulun alettua sanoin Sirkka-Liisalle: "Nyt perustetaan Yläneellekin pelimanniryhmä, sinä tulet harmoninsoittotaitoisena tämmäriksi". Hän oli asialle myötämielinen. Siitä se lähti. Täällä oli ennestään kolmimiehinen tanssiorkesteri Aikamiespelimannit. Heille asiasta puhuttiin, samoin toisellekin yläneläiselle tanssimusiikin soittajalle Hilja Hariselle, jolla oli oma perheorkesteri. He lupasivat tulla mukaan. Kun sattui vielä niin, että Yläneen Kotiseutuyhdistys alkoi valmistella seuraavaksi kesäksi talonpoikaishäitä, ja niissä piti tanssia vanhaan tyyliin moniosainen Hämeen purpuri, tilanne Yläneen pelimannien syntymiselle oli enemmän kuin otollinen. Pelimanniryhmä syntyi, kun se pyydettiin soittamaan häissä purpuri.
  
  Yläneen pelimannien ensimmäiseen kokoonpanoon tulin siis minä, Veikko Lahtinen, vanhan Kouvolan kravattihanurin soittaja ja Sirkka-Liisa Salmi, harmoni sekä jo mainittu Hilja Harinen Rannanmäestä. Hän oli rutinoitunut perheorkesterinsa haitaristi. Ryhmään liittyi myös Aikamiespelimanneista maanviljelijä ja viulisti Eino Sointula Uudestakartanosta, toisen polven kansanpelimanni. Eino pyysi mukaan Ulpu Lehdon, joka oli isänsä esimerkin innostamana alkanut soitelle isän viulua jo lapsena. Into Vehmasto Aikamiespelimanneista tuli kontrabasson soittajaksi. Kun sana levisi, joukkoon liittyi viuluineen myös Aarne Valo Keihäskoskelta. Hän oli Rekolan ison talon kasvatti. Isäntä Kustaa Rekola oli ollut Yläneen torvisoittokunnan sielu vuosikymmeniä. Aarne oli siinä soittanut klarinettia ja oli myös viulunsoittaja. Hänen kauttaan saatiin pelimanneille joitakin soittokappaleitakin Rekolan nuotistosta. Mukaan tuli myös maalari Heikki Lehtonen yhdeksi viulistiksi. Hän oli veljensä Jaakon ja Niilo Ristisuon muodostaman orkesterin kanssa soitellut tansseja Yläneellä ja lähiseudulla, mm. maakunnankuulun Yläneen Kallionnokan juhannusjuhlilla. Vielä joukkoon liittyi Raasin sotilasvarikon päällikkö ylivääpeli Manne Lähteenmäki, joka soitti viulua.
  
  Yläneen pelimannit syntyi siis Hämeen purpurin harjoitusten alkaessa syksyllä 1972. Käytännön syistä alettiin toimia Säkylän seudun kansalaisopiston piirinä. Pelimannien vetäjäksi tuli Eino Sointula, ja hän oli johdossa lähes kaksikymmentä vuotta lukuun ottamatta yhtä vuotta, jolloin Hilja Harinen oli vetäjänä. Purpuria ohjasi Keihäskosken koulun opettaja Anna-Liisa Pitkänen, kotoisin Punkalaitumelta. Koko talven opettelimme, me soittamaan ja tanssijat tanssimaan purpurin osia, ja niitä oli paljon aina Purpurimarssista Ryssään ja virolaiseen Tuljakiin. Sitten kesäkuun 17. 1973 pidettiin Yläneen kotiseutumuseolla oikeat talonpoikaishäät, jolloin Hannu Mäkilaurila sai Yläneen kirkossa taluttaa Eevinsä alttarilta. Pitkä kulkue, jossa oli useita hevosia linjaanirattaineen, johdatti kirkkoyleisön museomäelle. Pelimannit soittivat hevosrattailla Lundgreenin marssia kauniit Säkylän kansallispuvun liivit yllään - ne oli saatu käyttöön Yläneen Maatalousnaisilta. Marssia sai soittaa aika moneen kertaan, sillä matkaa oli noin kilometri.
  
  Pelimannien myöhempiä vaiheita
  
  Talonpoikaishäistä alkanut pelimannien soittotaival jatkui verrattain vilkkaana. Soitettiin paikallisissa juhlissa ja kesäisin torilla. Soittokeikkoja tehtiin myös lähiseuduille, Honkilahteen, Säkylään, Kyröön, Alastaron Palkeisiin, Turun Nordlekiin ja Luostarinmäelle sekä Naantalin Kuparivuorelle. Pian alettiin käydä myös kauempanakin kuten Kiikoisten Purpureissa, Mäntsälän Sepänsoitossa ja Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla. Kerran oltiin Ruotsissakin Yläneen ystävyyskunnan Vårgårdan vieraina soittamassa. Ohjelmisto koostui sen ajan kansanmusiikki-kappaleista, joukossa euralaisen Kustaa järvisen, hänen poikansa Oiva Järvisen, säkyläläisen Mikko Lainepään ja kaustislaisen Konsta Jylhän sävellyksiä. Myös omien jäsenten Eino Sointulan ja Heikki Lehtosen kappaleita soitettiin, ja sanat heidän muutamiin sävellyksiinsä runoili Pentti Keihäs.
  
  Pelimannien viisitoistavuotiskonsertti pidettiin 17.4.1988 Yläneen työväentalossa. Näytteeksi ohjelmistosta konsertin ohjelma:
  o Jusleenin valssi, trad.
  o Vanhanajan tyyskäpolkka, trad.
  o Paavonpolska Paavo Tuomisen mukaan
  o Eeron polkat pöytyäläisen Eero Arkkilan mukaan nimettyinä.
  
  Vierailijayhtyeinä olivat Virmon pelimannit Mynämäeltä, Nytky Yläneeltä ja Kotirannan pelimannit Loimaalta. Kansantanhuja esittivät Keihäskosken tanhuajat. Väliajan jälkeen Yläneen pelimannit esittivät seuraavat kappaleet:
  o Yläneen pelimannien marssi, Eino Sointulan tilaisuutta varten säveltämä
  o Sade, säv. Heikki Lehtonen
  o Pelanderin sottiisi, trad.
  o Eevan masurkka, säv. Eino Sointula
  
  Juontajana toimi yläneläislähtöinen Pertti Keihäs ja hän myös esitti yksinlaulua pelimannien säestyksellä.
  
  Musiikkitoiminta oli vilkasta 1980-luvun lopulla. Pentti Keihään toimintakertomus vuodelta 1989 kertoo, että esiintymisiä oli ollut vuoden aikana 11. Soittajia 10, ja ryhmän vetäjänä toimi vasenkätinen viulisti Pentti Keihäs ja muut jäsenet olivat Eino Sointula, Heikki Lehtonen ja Ulpu Rastas, viulu; Into Vehmasto, kitara; Sirkka-Liisa Salmi, harmoni; Marja Ilola ja Hannu Takala, hanuri; Jussi Toivonen, klarinetti ja Lasse Kulmala, basso. Inkeri Mäkimattila oli toiminut kuudesti laulusolistina, kuten esimerkiksi Mikko Lainepään muistokonsertissa Säkylässä.
  
  1990- luvun taitteen vaiheilla saatiin lisää nuoria mukaan: Maria Backman ja Tiina Haavisto tulivat viuluihin. Ja kun Tero Lento oli jäänyt pois, Sointulan talon uusi isäntä Pekka Vuorio tuli tilalle ja oli kolmantena Marja Ilolan ja hänen isänsä Hannu Takalan kanssa haitaritriona.
  
  20 vuotta täyteen
  
  Yläneen pelimannien 20-vuotiskonsertti pidettiin 25.10.1992 tuttuun tapaan Yläneen työväentalossa, jonka hirsirakenteinen sali kaiutti niin iloiset kuin haaveellisemmatkin sävelet raikkaina monilukuisen yleisön kuultavaksi. Juontajana toimi vanhaan malliin Pertti Keihäs. Konsertti aloitettiin Kososen Reinon marssilla. Historiikin riimitteli Pentti Keihäs kuten viisi vuotta aiemminkin. Siinä hän toteaa muun muassa:
  
  Matkan varteen aina mahtuu paljon niitä, näitä,
  kansansoiton myötä kokee vaihtuvia säitä:
  Joskus vilu Mäntsälässä, torilla taas hiki.
  
  Jatkossa kuultiin 16 juhlivan ryhmän soittamaa kappaletta, joista mainittakoon esimerkkeinä Pelanderin sottiisi, Polska Ekeröstä ja Friikoolin katumuspolska sekä omien pelimannien Eino Sointulan ja Heikki Lehtosen sävellykset. Laulusolistina toimi Inkeri Mäkimattila ja Pertti Keihäs, joka esitti mm. Pentti-veljensä kesäisen Ruokolahden leijona-uutisen innoittamana riimittelemän Arkkiveisun siitä kauhiasta leijonasta . Myös kaksiriviset haitarit olivat mukana Loimaan kurttupelimannien voimin Veikko Lahtisen johdolla. Lopuksi pantiin jalalla koreasti yhteisesti karkeloiden Yläneen pelimannien antaessa tahdin.
  
  Pentti Keihäs alkoi pelimannien vetäjänä tehdä ryhmälle sovituksia. Toiminta jatkui entiseen tapaan. Maaliskuun lopussa 1993 Eino Sointula, Varsinais-Suomen Pelimanniyhdistyksen oltermanni, kuoli. Harjoituksia pidettiin, ja nuoria soittajia oli mukana. Pentti keihään terveys alkoi kuitenkin horjua. Vaikea sairaus päätti hänen elämänsä keväällä 1997. Vetovastuun otti silloin Marja Ilola. Mutta pelimannien rivit olivat kovasti harvenneet, sillä nuoret viulistit olivat lähteneet maailmalle ja vanhat soittajia poistui riveistä. Pelimannien toiminta hiipui 1990-luvun lopulla.
  
  Henkiin herättäminen
  
  Syksyllä 2011 Veikko Lahtinen soitti Jussi Toivoselle mainiten, että Yläneen pelimannien perustamisesta tulee vuoden 2012 syksyllä 40 vuotta. Niin että jos orkesteri herätettäisiin henkiin. Jussi vastasi, että hän ajatteli samaa jo alkukesästä, mutta kesäkiireet tulivat väliin. Yksissä tuumin koottiin porukka ensimmäisiin harjoituksiin. Harjoitustilat saatiin Yhtenäiskoulun musiikkiluokasta. Mukaan tulivat kokoonkutsujien lisäksi Mikko Jalo, mandoliini; Mikko Haavisto, alttoviulu; Tapio Haavisto, kitara; Pekka Vuorio, haitari; Ida Toivonen, basso ja Jari Kulmala, tämmäri pelimannien omalla harmonilla, jonka Eino Sointula oli aikanaan muuntanut vanhasta kouluharmonista matka-harmoniksi. Vetäjäksi valittiin Jussi Toivonen. Keväällä 2012 Kyyhkysen sisarukset Sanna ja Tuuli tulivat mukaan viuluineen. Ensimmäinen esiintyminen oli Raisiossa syksyllä Varsinais-Suomen Pelimanniyhdistyksen 40-vuotisjuhlissa. Sen jälkeen on harjoiteltu viikottain heinäkuussa tapahtuvaa Hiljan Soittoa varten. Silloin pelimannit juhlivat 40-vuotista taivaltaan esittäen pääasiassa vanhoja tuttuja oman ryhmän ja lähiseudun pelimannien säveltämiä kappaleita.
  
  Ensimmäinen kokoonpano
  
  Eino Sointula, viulu, ryhmän johtaja
  Hilja Harinen, haitari, johtajana yhden vuoden
  Aarne Valo, viulu
  Sirkka-Liisa Salmi, harmoni
  Veikko Lahtinen, haitari
  Ulpu Lehto, viulu
  Heikki Lehtonen, viulu
  Manne Lähteenmäki, viulu
  Into Vehmasto, basso
  
  Seuraavassa kokoonpanossa
  
  Eino Sointula, viulu
  Pentti Keihäs, viulu
  Heikki Lehtonen, viulu
  Marja Ilola, haitari
  Veikko Lahtinen, haitari
  Into Vehmasto, kitara
  Sirkka-Liisa Salmi, harmoni
  Lasse Kulmala, basso
  Sitä seuraavassa mukana eri aikoina
  Eimo Sointula. viulu
  Pentti Keihäs, viulu
  Heikki Lehtonen, viulu
  Hannu Takala, haitari
  Tero Lento, haitari
  Lasse Lento, haitari
  Pekka Vuorio, haitari
  Jussi Toivonen, klarinetti
  Marja Backman, viulu
  Tiina Haavisto, viulu
  Lasse Kulmala, basso
  Inkeri Mäkimattila, laulu
  
  Uusin kokoonpano vuodesta 2011
  
  Jussi Toivonen, klarinetti, valittiin vetäjäksi
  Jari Kulmala, harmoni
  Ida Toivonen, basso
  Tapio Haavisto, kitara
  Mikko Jalo, mandoliini
  Mikko Haavisto, alttoviulu
  Sanna Kyyhkynen, viulu
  Tuulia Kyyhkynen, viulu
  Pekka Vuorio, haitari
  Veikko Lahtinen, haitari
  Inkeri Mäkimattila, laulu
  

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »